perjantai 21. heinäkuuta 2017

Lime Mojito

Juon hyvin vähän alkoholia ja yleensä kotioloissa, joten drinkkien teko on minulle aika tuntematonta. Mutta mojiton tiedän ja se on maistamistani lempi drinkkini.

Nyt kun minulla on oma minttupuska kasvamassa oli tottakai opeteltava mojito-resepti. Miten ihanaa onkaan käyttää aineksia omasta puutarhasta! Löysin jälleen ohjeita pinterestistä ja tällä ohjeella on nyt tehty:

1 lime leikattuna 4:n osaan
10 mintun lehteä
1,5 rkl sokeria
4 cl vaaleaa rommia
Loraus kuplavettä
Jäätä


Laita lasiin kaksi limepalaa ja 10 mintun lehteä ja puserra niistä mehut.


Lisää lasiin kolmas limepala sekä sokeri ja puserra jälleen mehut. Kannattaa hieman sekoittaa jotta sokeri alkaa liueta mehuun.


Täytä lasi jäillä ja lisää 4 cl rommia. Sekoita varovasti.


Kaada lasiin kuplavettä ja sekoita. Lisää viimeinen limepala koristeeksi. Nauti!
Kannattaa kokeilla haluaako ehkä vähemmän tai enemmän sokeria ja tietysti veden ja rommin suhdetta oman mieltymyksen mukaan. Jokainen käyttäköön omaa harkintakykyään.

Toivottavasti kuvat olivat selkeitä ja huomaa ettei se tuon haastavampi ole tehdä. Aikomuksenani on hommata puinen ja pidempi survin joka olisi lasiystävällisempi. Mutta maistuvia on saanut tehtyä ja mukavia pieniä kesäisiä hetkiä läheisten kanssa.

- Vipu kuittaa

torstai 20. heinäkuuta 2017

My Camera

Olen haaveillut järjestelmäkamerasta monta vuotta. Olen ystäväni kanssa kuvaillut säännöllisesti hänen kamerallaan ja joka kerta haaveilen omasta. Nyt, viimein, hain postista paketin ja sain käsiini oman kameran.


Ostamani kamera on Sony Alfa390. Objektiivina on 18-55mm f/3.5-5.6 SAM joka on standardi zoom-objektiivi. Lisäksi on toinen 70-300mm f/4-5.6 joka on minulle uusi tuttavuus. Sen on sanottu olevan loistava työväline harrastelijakuvaajalle. Saa tarkkoja kuvia niin macro-kuvauksessa kuin ns kaukokuvissa. Odotan innolla sen testaamista.

Tänään testasin kuvaamista perus putkella ja tässä on muutama otos...


Kukissa pyöri kukkakärpänen ja paikoillaan lentäessään nappasin tämän kuvan. Värit ovat minun mielestä hyvät ja täyteläiset.


Tarkennuksessa on harjoittelemista, mutta entinen kokemus kameroista on auttanut paljon. Pisarat lasissa on ollut yksi vaikeimmista tarkennuksista aina, mutta hyvän kuvan sain napattua.

Sateen jälkeen kuvaaminen on ihanaa. Pisarat kasveissa näyttävät timanteilta. Seuraava on lempikuvani kaikista ja alla hieman muokattuna sama kuva.


Pienellä muokkauksella saa vielä värit ponnahtamaan esiin. Olen erittäin tyytyväinen ostokseeni ja tulen saamaan ihania kokemuksia kuvausten parissa. Sopii tällaiselle aloittavalle kuvaajalle! Tähän mennessä voin suositella.

- Kuvaaja kuittaa!

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Kasvikuulumisia

Vihreys valtaa alaa meidän parvekkeellamme. Minä nautin siitä suuresti. On aina virkistävää palata katsomaan vihreyttä ja kasvun ihmettä. Ja ihmetystä tämä tuottaakin!


Viiniköynnös jaksaa yllättää. En olisi uskonut ostaessani tätä vauhtia millä se kasvaa kasvamistaan! Olin noin viikon ajan poissa kotoa ja pituutta oli tullut yli 40 cm lisää ja lehdistä tullut valtavia! Piakkoin pitää hieman leikkaamalla alkaa hillitsemään, kohta se alkaa lähestymään kattoa ja sinne emme sitä halua päästää luikertelemaan. Mutta onhan se kaunis...


Sokeriherneet ovat kasvaneet myös mukavasti. Pidän kovasti niiden ulkonäöstä! Emmeköhän syksymmällä saa nauttia myös kauneuden lisäksi sadosta.


Olen niin innoissani istuttamastani mintusta! Se on selvästi juurtunut ja alkaa tuottaa pieniä uusia varsia. Unelmana olisi että se jatkaisi kasvuaan ja saisin pidettyä sen hengissä pitkään myös syksyn jälkeen sisätiloissa. Mutta se jää nähtäväksi. Ei se haittaa vaikka uuden joutuisi istuttamaan ensi keväänä.
Kokeiltiin siskoni kanssa mojiton tekoa hyödyntäen omasta ruukusta mintun lehtiä ja hyvää tuli. Mutta siitä kirjoitan enemmän myöhemmin!

Basilika kasvaa hitaasti, mutta varmasti. Luultavasti menee loppukesään, että voin hyödyntää siitä suurempia lehtiä. Jälleen huomaan, että tämä on harjoittelua. Enhän ole aikaisemmin kasvattanut yksinään hyötykasveja. Mutta sehän tässä on parasta. Kokemukset tuo tietoa ja ensi vuonna tekee asioita taas viisaammin! Mutta nyt nautitaan tämä kesä sen onnistuneista tuotoksista.

Avokadoista yksi kuivui ja toinen kuihduttaa lehtensä. Suurin ja vahvin taas nauttii olostaan ja pitää kiinni lehdistään. Aikaisempi yritykseni kuihdutti aina lehtensä niin, että jäljelle jäi vain 4-6 lehteä. Tässä sitkeässä sississä lehtiä on nyt 13 suurempaa lehteä ja uusia pukkaa tulemaan pikku hiljaa. Luulen sen viimeistään tiputtavan talveksi lehtensä, mutta saa nähdä miten senkin kanssa käy, kunhan ensin säilyy hengissä ensi kevääseen.
On ilo seurata kaikkea tätä.

- Viherpeukalo kuittaa!

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Pyöreät tabletit

Pöytätabletti projekti on ollut jo pidemmän aikaa keskeneräinen, mutta nyt sain ne viimein valmiiksi! Ja kauniit niistä tulikin. Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen.

Tabletit

Ostaessani kangasta en tiennyt mitä siitä on tarkoitus luoda. Kun katselin kangasta kotona näin siinä ihania pyöreitä kuvioita joiden totesin sopivan tableteiksi täydellisesti. Värimaailma on jälleen musta, harmaa ja valkoinen. Päällipuolen kangas on kuvioitua puuvillakangasta ja alapuoli vaaleanharmaata collegekangasta, joka tuo sopivasti paksuutta ja pehmeyttä vaimentaen äänet. Reunoilla oleva tikkaus tuo ryhtiä ja pitää kankaat tasaisesti yhdessä paikoillaan. Tabletteja on 3 kpl kumpaakin väriä eli 6 kpl yhteensä.

Palmuvehka

Siirsin vehkan isompaan lasiruukkuun, kun huomasin sen juurien kasvaneen valtaviksi. Valkoiset koristekivet raikastavat kokonaisuutta ja tuovat kontrastia. Rakastan vihreää niin paljon...
Sellaisia tuotoksia tällä kertaa! Palailen taas astialle myöhemmin.

- Vipu kuittaa!

torstai 29. kesäkuuta 2017

Lasinalusia tähtäimessä

Lasinen pöytä. Ruokapöytä. Sohvapöytä. Parvekeen pöytä. Kaikilla niillä on meillä lasipinnat. Lasit, lautaset ja aterimet kilisevät vasten pintaa ja aiheuttavat pieniä naarmuja.

Meillä ruokapöytä jää vähemmälle käytölle, kun yleensä siirrymme keittiöstä ruoan kanssa sohvalle syömään telkkarin äärelle. Mutta nyt olen alkanut käyttää tuota pöytää enemmänkin. Puuhastellessa vieressä on yleensä juomalasi tai teemuki joten olisi kiva jos olisi alustoja pöydän pinnan suojaksi.

Virkattuja alusia

Tein nopeasti ensimmäiset sen suuremmin suunnittelematta. Luultavasti tulen tekemään tuollaisia, mutta käyttäen useampaa väriä (valkoinen, harmaa ja musta tietenkin). Pidän niistä kyllä yksinkertaisuudessaan tuollaisinakin. Sometimes less is more. Nähtäväksi jää mihin päädyn loppujen lopuksi. Pian viimeistelen myös ruokailutabletit jotka aloitin jo aikaa sitten kankaista! Palailen astialle kun tulee tulosta.

- Vipu kuittaa

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Täällä tuoksuu minttu

Olen hamunnut minttua jo pitkään. Keväällä mietin siemenestä kasvattamista, mutta en uskaltanut sitä tehdä, koska tiesin helpomman keinon. Sukulaiseni oli pari kesää sitten laittanut kaupasta ostetut mintut ulos isoon ruukkuun ja ne hullaantuivat kunnon puskaksi. Silloin ajattelin kokeilevani joskus samaa.

Viimein pari päivää sitten hankin kaupan yrttiosastolta minttupurkin ja kotona istutin sen sitä odottaneeseen kukkapurkkiin. Tuoksu oli aluksi voimakas, mutta on tasaantunut.

Minttua yum yum

Mintun varret ovat suht hatarat joten istuttaessa piti vähän keplotella. Kyllä se sujui kuitenkin ihan hyvin. Kostutin mullan huolella. Mullan seassa on ruukkusoraa. Varsien kärjet ovat nousseet hyvin kohti taivasta ja näyttää hyvinvoivalta, joten alan uskaltaa toivoa sen selviävän hengissä.

Minttu toi vihreyttä lisää sen verran, että parveketta voi kutsua jo parvekepuutarhaksi! Vaikka ilmat on viileät, tulen tänne joka päivä keräämään energiaa. Kasvit tuovat kummasti lämpöä ja raikkautta, eloa ja virkistystä. Se tässä on parasta. Vielä kun saisi pienen vesilähteen ja lasillisen mojitoa omilla mintuilla ;)

- Vipu kuittaa

torstai 22. kesäkuuta 2017

Pikku Parvekeparatiisi

Kerroin instagramin puolella, että tänään päivittelen tietoja kasvatuksistani! Niinpä aloitan siitä. Ensimmäisenä vanhin kasvatuksistani eli rakkahat avokadoni!

Avokadot × 3

Niin kuin kuvasta näkyy suurin voi vallan hyvin. Se on rakastanut viileää ja varjoa, joka ei yksinkertaisesti mene minun päähän miten se on mahdollista.. Toiseksi suurin on alkanut taas kasvattamaan lehtiään. Katkaisin sen jokin aika sitten koska se taas tuntui kärsivän viileydestä. Muuten sen uudet lehtiset ovat vallan hyvin voivia! Ja pienin on eilen leikattu. Se oli kasvamassa kaksihaaraiseksi, mutta voimat loppuivat kesken. Niinpä napsasin poikki ja jään odottamaan uutta kasvua. Ne ovat minun rakkahat.

Sokeriherneet

Aikaisemmin olen laittanut minun ihanista herneenversoista kuvat, mutta paljon on tapahtunut sen jälkeen. Ensimmäiset olivat ihanat vahvat versot, mutta valitettavasti ruukkuun siirron jälkeen ne kuolivat yksitellen. Jotain tein ilmeisesti väärin ja ne eivät kestäneet siirtoa. Sen jälkeen laitoin uudet kasvamaan jotka ei meinanneet millään ruveta kasvamaan parvekkeella ja vähän kaivettuani multaa huomasin niiden mädäntyneen. Taisi olla liian märkää ja kylmää multaa sekä liian syvällä. Kokeilin vielä kerran, mutta sama kävi jälleen.

Vimmastuin ja kävin hankkimassa aivan tuoretta multaa ja tuoreet siemenet ja totesin että jos nyt ei onnistu niin sitten luovutan. Lisäsin mullan sekaan ruukkusoraa jotta siitä tulisi ilmavampaa ja tein kunnon kelmuteltan ympärille ja sisälle kasvamaan. Tämä tapahtui pari päivää sitten ja nyt näyttää paljon paremmalta niin kuin kuvasta näkee.

Retiisit

Nämä retiisit ovat kasvaneet tuossa jo aaaika kauan. En tiedä tuleeko niistä yhtään mitään missään vaiheessa, mutta annan niiden siinä olla kun näyttävät voivan ihan hyvin. Ja koko ajan varsi kasvaa... Who knows.

Basilikat

Basilikat voi hämmästyttävän hyvin parvekkeella vaikka onkin ollut viileitä päiviä ja öitä. Ja rucolat kuoli jo aikoja sitten joten basilikat ovat minun lohtuni! Toivottavasti ne jaksavat kasvaa yhä enemmän...

Viiniköynnös 

Viimeisenä rakas viiniköynnökseni! Olen hieman siistinyt köynnöksen alapuolta ja nostin sivusuunnassa olevan toisen vahvan varren kasvamaan ylöspäin. Tämä on kasvanut aivan hämmästyttävää vauhtia. Ostaessani se oli noin 53 cm korkea ja nyt se on noin 163 cm! Kolminkertainen pituus! Ja eihän se tietenkään ole täysin suora, joten pituutta löytyy vielä enemmänkin.
Koska olen optimistinen naiivi nettipuutarhuri,  minulle oli tullut näkemys että saisimme jo tänä vuonna hedelmää. Ja se johtui esimerkiksi näistä kahdesta syystä:
1. Olin monesta paikkaa lukenut, että yleisesti ottaen kaksi vuotias alkaa kantaa hedelmää.
2. Ostamassani toista vuottaan kasvavassa taimessa oli lappu 100 % varmuudesta hedelmän tuotosta.

Kun olen katsellut netin ihmeellisestä maailmasta Suomessa kasvavista viineistä tietoa niin olen törmännyt siihen todellisuuteen, että ehkä tänä vuonna ei saadakkaan vielä hedelmää. Kaksi syytä tähän:
1. Monilla terttujen alut ovat alkaneet ilmestyä toukokuun paikkeilla, myöhäisintään kesäkuun alussa.
2. Eräs oli kirjoittanut viinien alkavan tuottaa hedelmää ISTUTUKSESTA toisena vuonna.
Päätelmät: Meidän omassa ei ole jälkeäkään aluista sekä istutimme keväällä tämän toistavuottaan kasvavan taimen joten luultavasti hedelmää voi odottaa tulevan ensi vuonna.

Olen aloittelija ja todellakin omaan liian vähän tietoa niin monesta asiasta, mutta toivon että joku samankaltainen saisi myös apua omista höpsöilyistäni. Nyt tuli kunnon pitkä sepustus, mutta toivottavasti se joskus auttaa jotakuta!

- Vipu kuittaa!

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Viiniköynnöksen tarina

Ilokseni olen huomannut, että ostamamme viiniköynnös viihtyy parvekkeellamme! Se voi todella hyvin ja kasvaa vauhdilla joten olen toiveikas sen suhteen, että saisimme pari rypälettäkin syksyllä.

22.5. ja 11.6.

Otin eilen kuvan ja vertasin sitä kuvaan jonka olin ottanut ostopäivänä. Koska kasvu tapahtuu todellakin vauhdilla, kiinnitin juuttinarun tukikepistä seinässä olevaan tankoon (mihin yleensä laitetaan henkarissa oleva vaate kuivumaan) jotta sen saisi kasvamaan suoraan. Luin joltakin sivustolta, että noin nuoren voi antaa kasvaa vielä vapaasti syksyllä tapahtuvaan leikkaukseen asti ja seuraavana vuonna hallita enemmän. Itse haluaisin tehdä siitä puumaisen, siksi laitoin myös narun jotta runko pysyisi suorana.

Vähän jännittää kuinka korkeaksi hän itsensä kasvattaa kesän mittaa, mutta eipähän tunnu sitten niin pahalta karsia reippaasti ennen talvea. Syksyn alussa mikäli köynnös alkaa pukkaamaan mahdollisia rypäleitä pitäisi turhia osia napata pois jotta voima ja ravinteet menisi rypäleisiin. Saa nähdä mitä tästä tulee!

- Vipu kuittaa

maanantai 5. kesäkuuta 2017

One World

Olin netin ihmeellisessä maailmassa etsimässä erilaisia kirjailu/ristipisto malleja ja törmäsin kirjailtuihin maailman karttoihin. Siitä lähti ajatus kasvamaan päässäni ja lopulta päädyin seuraavaan ideaan: maailman kartta, jossa on maiden ääriviivat ja täyttää maan ristipistoilla sitä mukaa missä käy. Täydellistä.

Amerikat valmiina

Etsin netistä sopivan kartan ja töissä pystyin tulostamaan sen A3 paperille. Siitä kotona piirsin sen silkkipaperille. Siitä tein kaavat ruutupaperille ja sitä käytin muottina kankaan päällä. Ensin tein mantereen rajat ja sen jälkeen leikkelin maan kerrallaan pois jolloin sain aina maan rajan.
Työn aikana vähän vaihtelee tekniikat. Eurooppa on niin täynnä maita, että siitä on haastavaa tehdä ruutupaperille kaavaa joten luultavasti leikkaan alkuperäisestä A3 paperista mallin. Olen taistellut asian kanssa, koska maat ei ole ihan oikean näköiset siinä. Mutta kyllä minä sen saan tehtyä.

Ostin pohjakankaaksi mustan kankaan jotta tyyny sopisi mahdollisimman tyylikkäästi sisustukseen (tottakai!). Maanosat tulevat eri väreillä ja maat sen värin eri sävyillä. Ajatus lähti siitä, kun näin lankoja ostellessani kunnon syvän vihreän värin ja ajattelin "tuo pitää olla Etelä-Amerikan värinä". Pohjois-Amerikasta tuli sitä myöten vaalean vihreä, Afrikasta oranssi, Euroopasta sininen ja Aasiasta viininpunainen. Australiaa en osannut vielä päättää.

Sellainen projekti on nyt käynnissä! Odotan innolla mitä tästä tulee ja tuloksia päivittelen tänne ja instaan. Kesää odotellessa

- Maailman matkaaja kuittaa

maanantai 29. toukokuuta 2017

Pikkuiset kasvatukset

Minun pienoiset kasvini kasvavat pikku hiljaa. Ilmat ovat olleet taas viileämmät joten suurinta osaa olen pitänyt sisällä. Parvekkeelle ovat jääneet viiniköynnös, avokadot sekä sokeriherneet.


Basilikat ovat yllättäneet minut virkeydellään, avokado on yllättänyt viileyden sietokyvyllään, retiisit ovat mysteeritapaus ja herneet ovat lähteneet kasvamaan tuskaisen hitaasti. Rucolat ei näy kuvissa, mutta ne ovat kahenvaiheilla voiko niitä kutsua hyvinvoiviksi vai ei (toisaalta ovat hyvinvoivia, mutta toisaalta osa on nuukahtanut/kuollut).

Parveke kutsuu minua kuin hunaja mehiläistä. Kun on lämpimämpää vietän siellä paljon aikaa katsellen ihanaa vihreyttä ja nauttien raikkaasta ilmasta! Kunhan alkaisi taas lämpimämmät kelit niin pääsisi nauttimaan enemmänkin. Toivotaan että se tapahtuisi pian!

- Vipu kuittaa