Sokeroidut inkivääripalat ja inkiväärisiirappi

Muistan syöneeni joskus lapsena sokeroituja inkivääripaloja. Ne olivat jotain eksoottista. Inkivääri on todella vahva ja potkua löytyy. Mutta sokeroituina niistä tuli makeampia ja lempeämpiä, vaikka kyllä inkivääri silti tuliselta maistui. Ei koskaan käynyt mielessäkään, että niitä tekisi itse kotona ennen kuin törmäsin netin ihmeellisessä maailmassa yksinkertaiseen sokeroitujen inkivääripalojen ohjeeseen. Pakko oli kokeilla!

Ja miten hyviä niistä tulikaan. Nämä ovat loistavia jos kurkku tuntuu hieman karhealta ja inkiväärin rakastajalle ne ovat kuin karkkia! Samalla syntyi todella hauskan makuista inkiväärisiirappia! Loistavaa aamulla myslien kanssa ja alkuperäisessä ohjeessa oli vinkkinä drinkkien sekaan makusiirappina (alkuperäinen ohje tästä). Käy katsomassa herkkujen puolelta ohje!

- Vipu kuittaa! 

Piponi 2017

Vuosi sitten, kun kirjoitin tekemästäni sinisestä setistä, kerroin tekeväni joka vuosi uuden pipon ja usein myös huivi. Tämäkään vuosi ei ole poikkeus. Tällä kertaa tosin kaulaliina on ihan kaupasta ostettu ja teen pipon lisäksi perinteiset lapaset...

Neuloin pipon Novita Story-langasta. Lähdin kaupasta etsimään huiviini sopivaa väritystä ja niinpä päädyin tähän. Langan paksuus on 12 silmukkaa 10 cm joten pipo on muhkea ja lämmin. Tupsussa käytin samaa sekä hieman ohuempaa luonnonvalkoista.
Maltoin pitää kuvion simppelinä. Normaalisti on palmikkoa tai muuta sähellystä, mutta nyt pidin neuleen 4 oikein, 4 nurin. Lopussa kavensin ensin nurjaa. Pidän lopputuloksesta todella paljon!
Nyt alkaa lapasten teko!

- Vipu kuittaa

Viiniköynnöksen leikkuu

"Kesä" on ohi ja ollaan jo lokakuussa. Olen ihan tyytyväinen, ettei tänä vuonna ollut vielä satovuosi. Niin kesä kuin syksy oli niin viileä ja eletty aika pitkälti ilman aurinkoa, joten sato ei olisi varmaan edes kerennyt kypsyä... tai ei ainakaan olisi ollut makeaa.

Olemme pikku hiljaa syksyn lopussa. Koska ilmat ovat niin viileät, ajattelin hoitaa syysleikkuun ja valmistella köynnöksen talvilepoa varten. Sitä ei tiedä milloin ensimmäiset pakkasyöt saapuu.

Köynnös ennen leikkuuta

Ensin piti päättää mistä haluaa leikata ja mitä jätetään jäljelle. Ostaessani köynnöksen ajatus reippaasta silpomisesta syksyllä oli aika pelottava. Mutta luin ettei köynnöstä voi tappaa liialla leikkaamisella. Se miten paljon köynnös kasvoi kesän aikana helpotti projektia, koska sitä oli pakko leikata suuruutensa takia.
Tarkoitukseni on kasvattaa köynnöksestä puun kaltainen ja sato roikkuisi sen oksilla. Tärkeintä oli katsoa pituus, jäljelle jätettävät oksat ja silmujen määrät. 

Suurimmasta osasta jäljelle jäävistä silmuista alkaa kasvaa uusia versoja. Päätin käyttää kahta päärunkoa yhden sijasta. Päärunkoon jätin kaksi oksaa joissa kummassakin on 3 silmua. Oksat eivät ole kovin paksut, mutta ovat jo saaneet puumaisen rakenteen. Katsotaan mitä niistä kehkeytyy ensi vuonna.
Toisessa ei ollut tarpeeksi vahvoja oksia jäljelle jätettäväksi. Toivon rungossa olevien silmujen tuottavan uusia ja vahvempia oksia joista voisi kehkeytyä myöhemmin satoa.

Käytän köynnöksen omia lehtiä mullan suojaamiseksi ja eristämiseksi. Lehtiä kasaantui paljon, koska köynnös oli niin suuri. Yritän hommata päälle myös muuta eristettä. Seuraavana listalla on hommata jonkin näköinen suojapeite. Paljon auttaa se, että on lasitettu parveke.
Olen alkanut harventamaan kastelukertoja ja tässä on auttanut jatkuva ilmankosteus, koska multa pysyy pidempään kosteana. Toivottavasti köynnös selviää hengissä ensi kevääseen!

Tällaista tällä kertaa parvekkeella!

- Vipu kuittaa

Mummon sipulipussit

Se on kiva fiilis, kun keksii jollekin ongelmalle ratkaisun. Ongelmani oli tällä kertaa sipulit. Nykyään pyrin ostamaan sipulini tarpeen mukaan, koska liian usein on käynyt niin että suuressa sipulipussissa olevat sipulit pilaantuvat, kun en muista käyttää niitä. Ostan sipulit yksittäisinä kappaleina, kuitenkin yleensä yksi tai kaksi ylimääräistä varoin vuoksi ja valkosipulia täytyy aina olla talossa.

Kohtaan aina säilytysongelman. Ne jää pyörimään pitkin pöytää tai leikkuulautaa. Niinpä toissapäivänä katsellessani yhtä sipulia, valkosipulia ja inkiväärin palasta mieleeni muistui lapsuudesta mummon virkkaamat sipulipussit.

Niinpä päätin rykäistä pienen sipulipussin ja laittaa sen roikkumaan seinällä olevaan koukkuriviin. Nyt sipuleille ja inkiväärille löytyy sopiva pikku pussukka, mihin ne humpsahtaa mukavasti odottelemaan seuraavaa ruokaa.
Pussi on tosiaan virkattu. Aloitin pienestä 6 silmukan ympyrästä ja siitä jatkoin sen kokoiseksi kuin tahdoin silmukoilla ja pylväillä. Suulle tein puoliympyröistä reunuksen. Jos haluaa, väleihin voisi laittaa myös nauhan jolla sulkea pussin. Mutta ei sen vaikeampaa tehdä sopivaa pussukkaa.
Ongelma ratkaistu ja muut projektit jatkuu...

- Vipu kuittaa

Pitsikuvioita ja villasukkia

Kesä on kääntänyt seuraavan sivun ja vuodenaika vaihtuu syksyyn. Näin kasvit vaihtuvat käsitöihin. Se tarkoittaa lankojen ja puikkojen ottamista esiin. Ensimmäisenä ajattelin tehdä villasukat.

Kävin läpi ensimmäistä lankapussia, jossa on seiskaveikkoja ja hieman ohuempia lankoja. Tyyliltään ajattelin pitsikuviota. En ole vähään aikaan neulonut pitsikuviota niin päätin aloittaa kevyesti.

Pitsiin sopii luonnonvalkoinen. Se tuo keveyttä ja suloisuutta. Pariksi otin metsänvihreän jota jäi yli viime syksynä tekemistäni mieheni villasukista. Nähtäväksi jää miten pitkät sukista tulee. Teen sukista hieman tiukemmat kuin normaalisti, koska yleensä ne alkuvenymisessä eivät tahdo pysyä ryhdissään. Niinpä teen nyt hieman venymisvaraa.

Kuva otettu pinterestistä

Näissä sukissa teen kuvion vain eteen. Kuvio on aika yksinkertainen. Katsotaan miltä sukat loppujen lopuksi näyttää... Palailen lankojen kanssa astialle myöhemmin! 

- Vipu kuittaa! 

Welcome to our balcony

Asumme kerrostalossa ja meillä on ihanan iso parveke. Viime kesänä oli taloissa perusteellinen parvekeremontti, jonka johdosta meillä on parveke viimeisen päälle kunnossa. Ja kun pinta-alaa löytyy, se on tällaiselle sisustusintoilijalle mitä parhain kohde toteuttaa haaveitaan.

Pari viikkoa sitten talomme kattoon alettiin laittaa uutta pinnoitetta. Viime kesän remontista kattolautojen väliin oli jäänyt hiekkapuhalluksesta hiekkaa ja nyt kun työmiehet tärisyttelivät kattoa, tuo hiekka tietty pöllysi parvekkeelle. Kaikki yltäpäältä hiekassa... Niinpä kun työt loppuivat kuurasin parvekkeen ja pesin kaikki hiekkaiset tekstiilit sekä pinnat. Nyt on taas raikasta ja illat alkavat mukavasti hämärtyä, joten päästään nautiskelemaan tunnelmavalaistuksesta.

Vihertävä parvekkeemme

Pidän parvekkeestamme hyvin paljon. Olen yrittänyt pitää yllä tietynlaista tyyliä. Valkoisia ruukkuja, mustavalkoisia tekstiilejä, luonnonvärejä. Yksinkertaisuus ennen kaikkea.

Rakastan lyhtyjä ja kynttilöitä. Ne tuovat tunnelmaa ja lyhdyt ovat kuitenkin halutessa monikäyttöisiä, niihin voit rakentaa sisälle ihan millaisen maailman vain haluat. Kasveja, valoketjuja... Mitä vain keksit.

Kasvit ovat suuressa osassa meidän parvekkeellamme. Ne tuovat raikkautta, väriä ja iloa. Ja koska puutarhat ja kasvattaminen on lähellä sydäntäni, kasvit kuuluvat automaattisesti kuvioon mukaan.

Pitäähän parvekkeella vähintään sivupöytä olla. Minä tuunasin viime syksynä tuon noin 20 vuotta vanhan pienen pöydän, kun sain sen vanhemmiltani (katso tarina tästä) ja hyvin on palvellut. Keskitaso on loistava huopien säilytykseen. Jälleen tietty lyhty ja minttua kasvamassa.

Illalla on kiva istuskella pehmoisella rahilla ja nauttia tunnelmasta. Tuo oli nojatuolimallisena aikaisemmin, mutta piti saada niin miehelle kuin itselle jotain missä istua, päätin laittaa alle hieman tukea ja laskin selkänojan vaakatasoon. Näin sain aikaan sohvan. Avokadoa on mukava seurailla vieressä.

Illassa on tunnelmaa. Vähän kynttilöitä palamaan lyhtyihin ja paperipallovaloketjut loistamaan. Ensimmäisessä kuvassa myös näkyy jalkalamppu pöydän takana josta saa säädeltyä tarvittaessa tunnelmavalaistusta hieman lisää. Meinasin eilen illalla nukahtaa parvekkeelle, kun tuli niin rauhallinen olo. Ja siihen rauhalliseen oloon minä pyrinkin.

- Vipu kuittaa

Key Lime Pie italialaisella marengilla

Katselin eilen Australian Masterchef:ia ja, niin kuin aina, se inspiroi minua jälleen hieman kokkailemaan. Haasteessa oli sitruunan käyttö ja aloin miettimään jääkaapissa olevia limejä. Ensimmäisenä netistä tuli vastaan Key Lime Pie. Minun on pitänyt kokeilla sitä jo pitkään. Niinpä marssin kauppaan ja ostin uupuvat tarvikkeet.

Kotiin päästyäni aloin piirakkaa tekemään ja voi että olisin halunnut syödä sitä jo illalla, mutta onneksi se oli yön yli jääkaapissa. Päätin käyttää ohjeesta ylijääneet kananmunan valkuaiset ja aamulla tempaisin marengin. Ja kyllä tuli hyvää...

Käy katsomassa herkuista ohje, kokeile ja anna makujen valloittaa!

- Vipu kuittaa!

My Photography Challenge

Netin ihmeellinen maailma inspiroi minua jälleen kerran. Kaikki on pullollaan erilaisia kuukauden haasteita ja tavotteita, mutta nyt törmäsin sellaisiin joissa keskityttiin valokuvaamiseen. Oli listattu erilaisia kuvaustekniikoita sekä aiheita. Niinpä päätin soveltaa ne omaan tekemiseen...

Otin varastoistani paksun luonnosvihkon. Etsin helpon fonttityylin jolla voin kirjoittaa käsin ja tein ensimmäisen sivun. Sen jälkeen latasin muutaman kuukausi/vuosihaasteen ja kirjoitin niistä oman listan. Lisäilin myös omia ideoita. Nyt kohtia on hirveän paljon, mutta onneksi vihko on paksu.

Ideana on ottaa kuvia aiheisiin liittyen, tulostaa/teettää niistä paperikuvat ja kiinnittää aiheisiin kuuluville paikoille. Näin saa hauskan kuvakirjan omista lemppari kuvista ja asioista sekä ideoita kuvaamiseen. Aiheita voi kuvata joko järjestyksessä tai sikinsokin.

Teen jossakin välissä selkeän listan vielä kaikista aiheista ja laitan sen instagramiin, niin voi poimia sieltä ideoita jos haluaa tarttua samanlaiseen projektiin!

- Vipu kuittaa!

Kanervan kukkia

Olin saaressa viikonloppuna ja se oli täynnä kukkivia kanervia. Mietiskelin voisiko kanervaa hyödyntää jotenkin, mutta se jäi ajatustasolle. Lähtiessämme pois mieheni toi kukkakimpun jossa oli luonnonkukkia ja kanervan varpuja. Päätin ottaa netin ihmeellisen maailman esille ja katsoa tietoa kanervasta.

Ainakin kukkia voi hyödyntää yrttiteenä. Kun tee mainitaan, ei paljoakaan enempää tarvitse minun kiinnostuksen herättämiseen. Ohjeistusta kukkien käyttöön oli paljonkin ja hyötyjä pitkät listat. Niinpä ajattelin jos kokeilisi kuivattaa ja käyttää teen seassa.

Päätin aloittaa kimpussa olevista, hieman näkisi millainen määrä tulisi muutamasta varvusta. Aluksi pelkäsin hajottavani kukat, kun niitä aloin yksitellen napsimaan. Niitä saikin repiä varsista suht reippaasti, kestivät kovempiakin otteita vaikka heiveröisiltä ja pieniltä ne vaikuttavatkin.

Kun sain nypittyä ja siistittyä kaikki, piti miettiä kuivattamis puoli. Otin kaapista yhden kupin haudutuspusseja kaksi kappaletta ja avasin sivut saksilla. Levitin pussit vierekkäin ilmavalle tasolle ja laitoin kukat niiden päälle. Sijoitin ne samaiseen jääkaapin yläpuolella olevaan kaappiin missä on myös mintut kuivamassa. Menen luultavasti lähipäivinä keräämään metikköön lisää, nyt kun kukat ovat parhaimmillaan.
Palailen asiaan taas myöhemmin, kun asiat etenee!

- Vipu kuittaa!

Uunitomaatit ja pannuvihanneksia

Tänään tuli kokeiltua ihan kokeilemisen arvoinen resepti-idea. Tein pesto-parmesaani uunitomaatteja, pannulla paistettuja perunoita ja ruusukaalia sekä tsatsiki-kermaviiliä ja kuskusta.

Yum yum

Oli muutens helppoa ja hyvää! Käy katsomassa uunitomaattien ja pannuvihannesten ohjeet resepteistä ja kokeile!

- Vipu kuittaa!