Kohti luomumpaa osa III

Kierrätys. Joka puolella kuulemme siitä puhuttavan ja sen tärkeyttä luonnon kannalta korostetaan. Lähinnä kierrätys tulee esille joko vaatteiden viemisestä keltaiseen laatikkoon tai jätteen erotteluna ja kyllähän monissa taloyhtiöissä on jo montaa eri lokeroa mihin jätteensä heittää.

En ole ollut kovinkaan kummoinen roskien erittelijä. Vaatteet on viety yleensä kyllä eteenpäin, mutta tonnikalatölkit, kananmunakennot ja bio ovat surutta päätyneet sekajätteeseen ihan pelkkää laiskuuttaan. Mutta olen yrittänyt parantaa tapojani.

Suurimmat jätteet tulevat pakkausmuoveista, biojätteestä sekä pahvista. Ehdottomasti mieltä vaivasi kaikista eniten se biojätteen määrä minkä vain kumosi normiroskikseen. Joskus yritti kannelliseen roskikseen kerätä biojätettä, mutta se operaatio kaatui aina hajuihin ja ällöttävyyteen valuvine nesteineen. MUTTA...

Huomioi olosuhteet. Hygienia syistä en suosittele tätä lämpimään ilmastoon tai jos on ongelmia hyönteisten kanssa.
Nykyään pidän biopussia korissa tiskipöydällä. Sinne on helppo ohimennen heittää kaikki biojätteet ja sen nappaa helpommin roskikseen vietäväksi. Ihmeellistä kyllä, se ei haise. Näin talvella meillä ei ongelmia ole ollenkaan sen kanssa, että pussi sijaitsee pöydällä. Saa nähdä myöhemmin miten kesä asiaan vaikuttaa.

Mainokset ja paperit menee tähän paperiseen/pahviseen vahvaan lahjakassiin. Se on nätti ja ei vie ulkoeteisestä tilaa juuri lainkaan. Paperia ei kerkeä kasaantua valtavaa painavaa määrää ja kassi on helppo ottaa mukaan roskia ulos viedessä. Hajotessa helppo heittää kierrättäen pois ja hommata uusi tilalle, jos ei jo valmiiksi löydy kotoa.

Pahvia, metallia ja lasia varten meillä on kestokasseja keittiön laidalla johon on helppo heittää kaikki. Kassin tullessa täyteen käytännöllistä viedä roskat ulos.

Kierrätys on muutakin kuin roskiksia. Siihen liittyy tietty uusiokäyttö ja itse luokittelen kierrättämiseen myös jätteen vähentämisen. Luonnonmukaisuuteen sekä kestävyyteen monet pyrkii vähentämällä muovin määrää. Sitä olen itsekin alkanut tavoitella. Käytän nykyään mahdollisimman paljon kauppareissuilla kestokassia sekä kestohedelmäpusseja. Miten ihanaa onkaan, kun ei tarvitse ruokkia jokaisen kaupassa käynnin jälkeen sitä kotoa löytyvää muovipussikasaa.

Tiskirättien ja talouspaperin vähentäminen on ollut ensimmäinen askel. Kierrätystä ajatellen pilkoin yhden vanhan pyyhkeen pienemmiksi paloiksi ja ne otin käyttöön tiskiräteiksi. Helppo heittää likaiseksi tultuaan pesukoneeseen pyykkien sekaan ja taas on raikkaat liinat käytössä. Imevät hyvin ja miellyttävää käyttää.
Enemmän homma on mielenlaadusta kiinni. Ensimmäinen ajatus on monesti napata yksi paperinpalanen, mutta kyllä pikku hiljaa pienen mietinnän jälkeen nappaa sen pyyhkeen käyttöön.

Ostin lasisia rasioita muovikansilla johon siirtää helposti ruuantähteet yms. Lasiin ei jää hajuja eikä värjäänny niin kuin monesti on omille muovirasioille käynyt. Lasiset rasiat ovat käteviä myös sen takia, että niissä ruuan voi lämmittää niin mikrossa kuin uunissa. Muistaa ottaa vain kannen pois.
Lasipurkkeja olen käyttänyt jo jonkin aikaa smoothien ja esimerkiksi viipaloitujen porkkanoiden säilömiseen. Olen siirtänyt myös joitakin kuiva-aineita lasipurkkeihin säilöön. Ja tietysti siivouksessa omat siivousaineet säilyy niissä.

Siinä meidän talouden kierrätystavoista ja sitä kautta muovin vähentämisestä. Palataan taas myöhemmin astialle!

- Vipu kuittaa! 

Kohti luomumpaa osa II

Pesuaineet, tuo kemikaalien paratiisi. Pesuaineet kehittyvät koko ajan tehokkaammiksi. "Nyt lika ja rasva lähtee vain yhdellä pyyhkäisyllä!". Markkinoille tuodaan lisää tehokkaampia aineita joilla puhdistamisesta tehdään helpompaa. Bakteerit ovat kauhistus ja rasvaisuus iljettävää.

Jokainen meistä on käyttänyt näitä ihmeaineita ja kyllä ne tehoavat. Mutta jotta niissä olisi tehoa, kemikaalien määrä lisääntyy samaan tahtiin kuin uudet tuotteet. Ja mitä enemmän kemikaaleja, sitä enemmän niitä pääsee niin luontoon kuin meidän kehoomme. Itse halusin tähän muutoksen.

Netin ihmeellisestä maailmasta löytyy asiaan hyvin paljon aineistoa. Eri diy ohjeita yhdistellen olen viimein päätynyt kahteen aineeseen, jotka nyt valmistan kotona. Ne, jotka ovat tähän perehtyneet aikaisemmin, eivät ylläty. Tottakai pääosissa toimii vesi ja etikka.

Huuhteluaine

Halusin pyykinpesuun huuhteluaineen, joka jättää pyykin hyvän tuntuiseksi ja raikkaan tuoksuiseksi. Niinpä kokeilin ja päädyin tähän ohjeeseen:

4 dl etikkaa
1 dl vettä
20 tippaa eteeristä öljyä

Sekoitetaan huolella ennen käyttöä. Annostellaan 0,5-1 dl/pesu. Yleensä minä käytän 0,5 dl.

Yleispesuaine

Yleispesuainetta käytän lähes kaikkeen kodin puhdistamiseen. Niin vessa, lavuaarit, lattiat, tasot kuin tiskitkin hoituu tällä yhdellä liuoksella. Ja ohje on helppo:

3 dl etikkaa
3 dl vettä
1-2 sitrusta (itse pidän eniten sitruunasta)

Käytän sitruksen mehut ruuanlaitossa ja jäljelle jäävät kuoret leikkaan neljään osaan. Mittaan nesteet purkkiin ja lisään sitruunan kuoret. Seos jätetään muhimaan muutamaksi päiväksi.

Sitrus itsessään on hyvä puhdistuksessa ja muhimisen ideana on se, että sitruunasta erittyy aineita liuokseen joka parantaa pesuaineen tehoa sekä se pehmentää etikan hajua. Tähän käytettävä aika on ollut maku asia. Ohjeissa se vaihteli kahdesta päivästä kahteen viikkoon. Itse olen todennut 4 päivää olevan omaan käyttöön sopiva.

Meillä on kotona lähinnä sellaisia pintoja joiden puhdistuksessa liuosta ei tarvitse laimentaa. Puu- ja lattiapintoihin käytettäessä laimennan vedellä.

Tiskatessa liuotan astioita aina ensin vedessä, sillä jo saa liat yleensä irti. Sen jälkeen teen tiskiveden vedestä ja yleispuhdistusaineesta. Sienellä tiskaus, nopea huuhtelu ja kuivauskaappiin. Enää ei tarvitse pelätä onko astioissa kemikaaleja pesuaineen jäljiltä, koska tiskiaineen kaikkia osia voi nauttia sisäisesti. Vettä säästetään ja astioista tulee puhtaita. Eikä ole katastrofi jos paistinpannu jää vähän rasvaiseksi.

Seuraavassa osassa keskityn kierrättämiseen! See ya soon.

- Vipu kuittaa!

Kohti luomumpaa osa I

En ole sellainen "nyt koko elämä uusiksi, pelkkää luomua ja zero-waste!", mutta haluan pienillä teoilla olla hieman ympäristöystävällisempi ja miettiä enemmän mitä ostan ja miten voisi vähentää esimerkiksi muovijätettä.
Aion tehdä asiasta muutaman kirjoituksen ja kertoa niistä pienistä askeleista joita olen tehnyt omalta osaltani. Tässä kirjoituksessa näytän mitä olen tehnyt kauneushoidon suhteen.

En ole koskaan ollut kovinkaan huomaavainen kasvojeni puhtautta kohtaan tai hoitanut kehoni ihoa sen suuremmin. Osa syy on ollut siinä, että kiitos markkinointi mössön ja ihonhoito tutoriaalien, kasvojen hoito ja meikin poisto on ollut iso ponnistus. Niinpä meikin peseminen on jäänyt hyvin vähälle, varsinkin kun kasvot ovat säilyneet melko hyvin ilman näppylöitä ja meikkien aiheuttamia ongelmia, joita monille tulee, jos kasvoja ei hoida kunnolla.

Yleisesti ottaen pitäisi olla meikinpoistoaine kasvoille ja toista silmämeikille, kasvovesi, rasvoja niin kasvoille kuin silmille, keholle, käsille ja jaloille... ja listaa voisi jatkaa varmasti. Tämä kaikki kustantaa hirveästi niille jotka tätä rulianssia jaksavat pitää. Minä en ole jaksanut sitä koskaan. Mutta tapoihini on tullut nyt muutosta. Syynä on hyvin yksinkertaiset menetelmät kyseiseen ongelmaan.

Varmasti useat ovat törmänneet tähän, kookosöljyn käyttö. Käytän kookosöljyä kasvojen puhdistukseen, koska se hoitaa kaiken kerralla. Pesen ensin kasvoja pyyhkeestä itse tehdyllä pesulapulla ja sen jälkeen samaisesta pesulapusta tulee "kestovanulappu", jota käytän kasvojen puhdistamiseen ja meikin poistamiseen kookosöljyllä. Samalla öljy toimii rasvana. Sinänsä minun tapauksessa meikin poisto on helppoa, koska yleensä meikkaan vain silmien alueen.

Kehon ihonhoito "rutiinina" käytän hyödyksi saunomista, jota suomalaisena saunaihmisenä tulee harrastettua joka viikko. Käytän pesemisessä pesuaineiden lisäksi samaisesta karheasta pyyhkeestä tehtyä käden ympärille menevää pesulappua. Ihon kuorimista kuorinta-aineella suositellaan tekeväksi kerran viikossa ja niin olen tehnyt jo jonkin aikaa.

Suihkun jälkeen kuivateltuani ja jäähdyteltyäni käytän rasvaukseen ihanaa OrganicShop Body Cream:ia. Rasva imeytyy hyvin ja jättää ihanan tuoksun. Samaiselta merkiltä on hyväksi osottautunutta käsirasvaa, koska niin minulla kuin miehelläni iho kuivuu erityisesti talvella. Tuotteet ovat 99% luonnonmukaisia ja minusta hinta-laatu suhde on hyvä.

Tuli aika pitkä teksti, mutta nämä ovat helpottaneet minun kauneuden hoitoa rutkasti. Pesulappu ja kookosöljy ovat lavuaarin reunalla, josta se on helppo ottaa käyttöön huuhtelun kautta. Rasva(t) on vieressä, josta se on helppo napata mukaan suihkun jälkeen.

Palaan astialle myöhemmin seuraavan osa-alueen kanssa! Nähdään pian.

- Vipu kuittaa!

Villasukkia ja pitsikuviota

Aloin elokuun lopulla tekemään villasukkia ja tosissaan ovat olleet valmiina jo syyskuun puolivälistä lähtien. Kaikenlaisen sähellyksen jälkeen saan viimein tehtyä kirjoituksen niistä. Näiden villasukkien idea oli olla normaalia ohuemmat ja halusin niihin yksinkertaisen pitsikuvion. Pinterest esiin ja niinpä löysin tämän:

Löydettyäni kuvion seuraava vaihe oli valita langat. Melkoisesta varastosta minulla oli entuudestaan ohuempaa luonnonvalkoista lankaa sekä "normi" paksuista metsänvihreää muistaakseni seiskaveikkaa. Päätin tehdä resorin, kantapään ja kärjen vihreällä ja varren valkoisella.

Tein kuvion ainoastaan eteen. Halusin tehdä villasukista kuitenkin yksinkertaiset pienellä twistillä. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen! Minusta niistä tuli kauniit ja juuri sellaiset kuin suunnittelin. Tiedän että kantapää on yhtä vahva kuin yleensäkin ja silti kokonaisuutena sukat ovat ihanan kevyet sekä sirot.

Sellainen pieni postaus tähän kohtaan ja myöhemmin tulossa lisää! See you soon!

- Vipu kuittaa!

Sokeroidut inkivääripalat ja inkiväärisiirappi

Muistan syöneeni joskus lapsena sokeroituja inkivääripaloja. Ne olivat jotain eksoottista. Inkivääri on todella vahva ja potkua löytyy. Mutta sokeroituina niistä tuli makeampia ja lempeämpiä, vaikka kyllä inkivääri silti tuliselta maistui. Ei koskaan käynyt mielessäkään, että niitä tekisi itse kotona ennen kuin törmäsin netin ihmeellisessä maailmassa yksinkertaiseen sokeroitujen inkivääripalojen ohjeeseen. Pakko oli kokeilla!

Ja miten hyviä niistä tulikaan. Nämä ovat loistavia jos kurkku tuntuu hieman karhealta ja inkiväärin rakastajalle ne ovat kuin karkkia! Samalla syntyi todella hauskan makuista inkiväärisiirappia! Loistavaa aamulla myslien kanssa ja alkuperäisessä ohjeessa oli vinkkinä drinkkien sekaan makusiirappina (alkuperäinen ohje tästä). Käy katsomassa herkkujen puolelta ohje!

- Vipu kuittaa! 

Piponi 2017

Vuosi sitten, kun kirjoitin tekemästäni sinisestä setistä, kerroin tekeväni joka vuosi uuden pipon ja usein myös huivi. Tämäkään vuosi ei ole poikkeus. Tällä kertaa tosin kaulaliina on ihan kaupasta ostettu ja teen pipon lisäksi perinteiset lapaset...

Neuloin pipon Novita Story-langasta. Lähdin kaupasta etsimään huiviini sopivaa väritystä ja niinpä päädyin tähän. Langan paksuus on 12 silmukkaa 10 cm joten pipo on muhkea ja lämmin. Tupsussa käytin samaa sekä hieman ohuempaa luonnonvalkoista.
Maltoin pitää kuvion simppelinä. Normaalisti on palmikkoa tai muuta sähellystä, mutta nyt pidin neuleen 4 oikein, 4 nurin. Lopussa kavensin ensin nurjaa. Pidän lopputuloksesta todella paljon!
Nyt alkaa lapasten teko!

- Vipu kuittaa

Viiniköynnöksen leikkuu

"Kesä" on ohi ja ollaan jo lokakuussa. Olen ihan tyytyväinen, ettei tänä vuonna ollut vielä satovuosi. Niin kesä kuin syksy oli niin viileä ja eletty aika pitkälti ilman aurinkoa, joten sato ei olisi varmaan edes kerennyt kypsyä... tai ei ainakaan olisi ollut makeaa.

Olemme pikku hiljaa syksyn lopussa. Koska ilmat ovat niin viileät, ajattelin hoitaa syysleikkuun ja valmistella köynnöksen talvilepoa varten. Sitä ei tiedä milloin ensimmäiset pakkasyöt saapuu.

Köynnös ennen leikkuuta

Ensin piti päättää mistä haluaa leikata ja mitä jätetään jäljelle. Ostaessani köynnöksen ajatus reippaasta silpomisesta syksyllä oli aika pelottava. Mutta luin ettei köynnöstä voi tappaa liialla leikkaamisella. Se miten paljon köynnös kasvoi kesän aikana helpotti projektia, koska sitä oli pakko leikata suuruutensa takia.
Tarkoitukseni on kasvattaa köynnöksestä puun kaltainen ja sato roikkuisi sen oksilla. Tärkeintä oli katsoa pituus, jäljelle jätettävät oksat ja silmujen määrät. 

Suurimmasta osasta jäljelle jäävistä silmuista alkaa kasvaa uusia versoja. Päätin käyttää kahta päärunkoa yhden sijasta. Päärunkoon jätin kaksi oksaa joissa kummassakin on 3 silmua. Oksat eivät ole kovin paksut, mutta ovat jo saaneet puumaisen rakenteen. Katsotaan mitä niistä kehkeytyy ensi vuonna.
Toisessa ei ollut tarpeeksi vahvoja oksia jäljelle jätettäväksi. Toivon rungossa olevien silmujen tuottavan uusia ja vahvempia oksia joista voisi kehkeytyä myöhemmin satoa.

Käytän köynnöksen omia lehtiä mullan suojaamiseksi ja eristämiseksi. Lehtiä kasaantui paljon, koska köynnös oli niin suuri. Yritän hommata päälle myös muuta eristettä. Seuraavana listalla on hommata jonkin näköinen suojapeite. Paljon auttaa se, että on lasitettu parveke.
Olen alkanut harventamaan kastelukertoja ja tässä on auttanut jatkuva ilmankosteus, koska multa pysyy pidempään kosteana. Toivottavasti köynnös selviää hengissä ensi kevääseen!

Tällaista tällä kertaa parvekkeella!

- Vipu kuittaa

Mummon sipulipussit

Se on kiva fiilis, kun keksii jollekin ongelmalle ratkaisun. Ongelmani oli tällä kertaa sipulit. Nykyään pyrin ostamaan sipulini tarpeen mukaan, koska liian usein on käynyt niin että suuressa sipulipussissa olevat sipulit pilaantuvat, kun en muista käyttää niitä. Ostan sipulit yksittäisinä kappaleina, kuitenkin yleensä yksi tai kaksi ylimääräistä varoin vuoksi ja valkosipulia täytyy aina olla talossa.

Kohtaan aina säilytysongelman. Ne jää pyörimään pitkin pöytää tai leikkuulautaa. Niinpä toissapäivänä katsellessani yhtä sipulia, valkosipulia ja inkiväärin palasta mieleeni muistui lapsuudesta mummon virkkaamat sipulipussit.

Niinpä päätin rykäistä pienen sipulipussin ja laittaa sen roikkumaan seinällä olevaan koukkuriviin. Nyt sipuleille ja inkiväärille löytyy sopiva pikku pussukka, mihin ne humpsahtaa mukavasti odottelemaan seuraavaa ruokaa.
Pussi on tosiaan virkattu. Aloitin pienestä 6 silmukan ympyrästä ja siitä jatkoin sen kokoiseksi kuin tahdoin silmukoilla ja pylväillä. Suulle tein puoliympyröistä reunuksen. Jos haluaa, väleihin voisi laittaa myös nauhan jolla sulkea pussin. Mutta ei sen vaikeampaa tehdä sopivaa pussukkaa.
Ongelma ratkaistu ja muut projektit jatkuu...

- Vipu kuittaa

Pitsikuvioita ja villasukkia

Kesä on kääntänyt seuraavan sivun ja vuodenaika vaihtuu syksyyn. Näin kasvit vaihtuvat käsitöihin. Se tarkoittaa lankojen ja puikkojen ottamista esiin. Ensimmäisenä ajattelin tehdä villasukat.

Kävin läpi ensimmäistä lankapussia, jossa on seiskaveikkoja ja hieman ohuempia lankoja. Tyyliltään ajattelin pitsikuviota. En ole vähään aikaan neulonut pitsikuviota niin päätin aloittaa kevyesti.

Pitsiin sopii luonnonvalkoinen. Se tuo keveyttä ja suloisuutta. Pariksi otin metsänvihreän jota jäi yli viime syksynä tekemistäni mieheni villasukista. Nähtäväksi jää miten pitkät sukista tulee. Teen sukista hieman tiukemmat kuin normaalisti, koska yleensä ne alkuvenymisessä eivät tahdo pysyä ryhdissään. Niinpä teen nyt hieman venymisvaraa.

Kuva otettu pinterestistä

Näissä sukissa teen kuvion vain eteen. Kuvio on aika yksinkertainen. Katsotaan miltä sukat loppujen lopuksi näyttää... Palailen lankojen kanssa astialle myöhemmin! 

- Vipu kuittaa! 

Welcome to our balcony

Asumme kerrostalossa ja meillä on ihanan iso parveke. Viime kesänä oli taloissa perusteellinen parvekeremontti, jonka johdosta meillä on parveke viimeisen päälle kunnossa. Ja kun pinta-alaa löytyy, se on tällaiselle sisustusintoilijalle mitä parhain kohde toteuttaa haaveitaan.

Pari viikkoa sitten talomme kattoon alettiin laittaa uutta pinnoitetta. Viime kesän remontista kattolautojen väliin oli jäänyt hiekkapuhalluksesta hiekkaa ja nyt kun työmiehet tärisyttelivät kattoa, tuo hiekka tietty pöllysi parvekkeelle. Kaikki yltäpäältä hiekassa... Niinpä kun työt loppuivat kuurasin parvekkeen ja pesin kaikki hiekkaiset tekstiilit sekä pinnat. Nyt on taas raikasta ja illat alkavat mukavasti hämärtyä, joten päästään nautiskelemaan tunnelmavalaistuksesta.

Vihertävä parvekkeemme

Pidän parvekkeestamme hyvin paljon. Olen yrittänyt pitää yllä tietynlaista tyyliä. Valkoisia ruukkuja, mustavalkoisia tekstiilejä, luonnonvärejä. Yksinkertaisuus ennen kaikkea.

Rakastan lyhtyjä ja kynttilöitä. Ne tuovat tunnelmaa ja lyhdyt ovat kuitenkin halutessa monikäyttöisiä, niihin voit rakentaa sisälle ihan millaisen maailman vain haluat. Kasveja, valoketjuja... Mitä vain keksit.

Kasvit ovat suuressa osassa meidän parvekkeellamme. Ne tuovat raikkautta, väriä ja iloa. Ja koska puutarhat ja kasvattaminen on lähellä sydäntäni, kasvit kuuluvat automaattisesti kuvioon mukaan.

Pitäähän parvekkeella vähintään sivupöytä olla. Minä tuunasin viime syksynä tuon noin 20 vuotta vanhan pienen pöydän, kun sain sen vanhemmiltani (katso tarina tästä) ja hyvin on palvellut. Keskitaso on loistava huopien säilytykseen. Jälleen tietty lyhty ja minttua kasvamassa.

Illalla on kiva istuskella pehmoisella rahilla ja nauttia tunnelmasta. Tuo oli nojatuolimallisena aikaisemmin, mutta piti saada niin miehelle kuin itselle jotain missä istua, päätin laittaa alle hieman tukea ja laskin selkänojan vaakatasoon. Näin sain aikaan sohvan. Avokadoa on mukava seurailla vieressä.

Illassa on tunnelmaa. Vähän kynttilöitä palamaan lyhtyihin ja paperipallovaloketjut loistamaan. Ensimmäisessä kuvassa myös näkyy jalkalamppu pöydän takana josta saa säädeltyä tarvittaessa tunnelmavalaistusta hieman lisää. Meinasin eilen illalla nukahtaa parvekkeelle, kun tuli niin rauhallinen olo. Ja siihen rauhalliseen oloon minä pyrinkin.

- Vipu kuittaa