Aikaisemmin kerroin porukoiden vanhasta rottinkipöydästä jonka sain ja halusin tuunata. Nyt se on tuunattu ja hauska siitä tulikin! Historiahan oli, että kyseinen rottinkipöytä on hankittu noin 20 vuotta sitten vanhempieni taideliikkeeseen jonka myynnin jälkeen pöytä siirtyi kotiimme. Olen aina rakastanut sitä ja himoinnut itselleni... Ja nyt viimein, koska se oli tosiaan vanha ja hyvin kulunut, oli helppoa saada pöytä itselleni. Ei auttanut muu kuin kysyä appivanhemmilta sattuisiko löytymään hiomapaperia ja suunnata
rautakauppaan.
Viime tilanne
Olin hionut pöydän suurimmaksi osaksi. Revin myös puukolla rottingilla tehdyt sidoskohdat pois. Eilen kylmänä sateisena aamuna huppari päälle, hanskat käteen ja hommiin. Hioessa huomasin, että tummat kulumajäljet ovat syvään "juurtuneet" joten en alkanut sen suuremmin taistelemaan niitä vastaan. Siinä olisi mennyt ikä ja terveys.
Petsivahattu
Ohjeissa oli että vahauksen voi tehdä siveltimellä, mutta en suosittele. Kyllä se sieni olisi ollut parempi (ei nähty sellaista kylläkään, eikä tietty kysytty apua, olemmehan suomalaisia). Mutta sain kyllä tehtyä siveltimellä. Annoin sen kuivua (kuivuu pölykuivaksi 1/2-1 tunnissa) sen aikaa kun kävin kaupungilla ostamassa muita tarvikkeita.
Juuttinarua
Tultuani kotiin tein uudet sidoskohdat juuttinarulla ja niistä tuli juuri sellaiset kuin kuvittelin. Tein uudet sidokset kaikkiin muihin entisiin kohtiin paitsi jalkoihin. Juuttinarulla tehtynä se ei näyttänyt hyvältä mielestäni joten jätin sen pois. Narujen laiton jälkeen sivelin uuden vahakerroksen.
Valmis pöytä
Täytyy myöntää, otin vähän etumatkaa kuivumisen kestossa. Mutta lasi oli turvallista laittaa jo päälle koska juuttinarosidokset pitävät sen irti itse rottingista. Osaksi pikkasen harmittaa miten kovasti kulumajäljet näkyy, mutta toisaalta.... se on osa ideaa. Kyllä siitä hieno tuli ja mieskin antoi jälleen hyväksyntänsä.
Nyt siivoamaan muuta kämppää ja valmistelemaan iltaa ;)
- Vipu kuittaa