tiistai 17. lokakuuta 2017

Sokeroidut inkivääripalat ja inkiväärisiirappi

Muistan syöneeni joskus lapsena sokeroituja inkivääripaloja. Ne olivat jotain eksoottista. Inkivääri on todella vahva ja potkua löytyy. Mutta sokeroituina niistä tuli makeampia ja lempeämpiä, vaikka kyllä inkivääri silti tuliselta maistui. Ei koskaan käynyt mielessäkään, että niitä tekisi itse kotona ennen kuin törmäsin netin ihmeellisessä maailmassa yksinkertaiseen sokeroitujen inkivääripalojen ohjeeseen. Pakko oli kokeilla!


Ja miten hyviä niistä tulikaan. Nämä ovat loistavia jos kurkku tuntuu hieman karhealta ja inkiväärin rakastajalle ne ovat kuin karkkia! Samalla syntyi todella hauskan makuista inkiväärisiirappia! Loistavaa aamulla myslien kanssa ja alkuperäisessä ohjeessa oli vinkkinä drinkkien sekaan makusiirappina (alkuperäinen ohje tästä). Käy katsomassa herkkujen puolelta ohje!

- Vipu kuittaa! 

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Piponi 2017

Vuosi sitten, kun kirjoitin tekemästäni sinisestä setistä, kerroin tekeväni joka vuosi uuden pipon ja usein myös huivi. Tämäkään vuosi ei ole poikkeus. Tällä kertaa tosin kaulaliina on ihan kaupasta ostettu ja teen pipon lisäksi perinteiset lapaset...


Neuloin pipon Novita Story-langasta. Lähdin kaupasta etsimään huiviini sopivaa väritystä ja niinpä päädyin tähän. Langan paksuus on 12 silmukkaa 10 cm joten pipo on muhkea ja lämmin. Tupsussa käytin samaa sekä hieman ohuempaa luonnonvalkoista.
Maltoin pitää kuvion simppelinä. Normaalisti on palmikkoa tai muuta sähellystä, mutta nyt pidin neuleen 4 oikein, 4 nurin. Lopussa kavensin ensin nurjaa. Pidän lopputuloksesta todella paljon!
Nyt alkaa lapasten teko!

- Vipu kuittaa

perjantai 6. lokakuuta 2017

Viiniköynnöksen leikkuu

"Kesä" on ohi ja ollaan jo lokakuussa. Olen ihan tyytyväinen, ettei tänä vuonna ollut vielä satovuosi. Niin kesä kuin syksy oli niin viileä ja eletty aika pitkälti ilman aurinkoa, joten sato ei olisi varmaan edes kerennyt kypsyä... tai ei ainakaan olisi ollut makeaa.

Olemme pikku hiljaa syksyn lopussa. Koska ilmat ovat niin viileät, ajattelin hoitaa syysleikkuun ja valmistella köynnöksen talvilepoa varten. Sitä ei tiedä milloin ensimmäiset pakkasyöt saapuu.

Köynnös ennen leikkuuta

Ensin piti päättää mistä haluaa leikata ja mitä jätetään jäljelle. Ostaessani köynnöksen ajatus reippaasta silpomisesta syksyllä oli aika pelottava. Mutta luin ettei köynnöstä voi tappaa liialla leikkaamisella. Se miten paljon köynnös kasvoi kesän aikana helpotti projektia, koska sitä oli pakko leikata suuruutensa takia.
Tarkoitukseni on kasvattaa köynnöksestä puun kaltainen ja sato roikkuisi sen oksilla. Tärkeintä oli katsoa pituus, jäljelle jätettävät oksat ja silmujen määrät. 


Suurimmasta osasta jäljelle jäävistä silmuista alkaa kasvaa uusia versoja. Päätin käyttää kahta päärunkoa yhden sijasta. Päärunkoon jätin kaksi oksaa joissa kummassakin on 3 silmua. Oksat eivät ole kovin paksut, mutta ovat jo saaneet puumaisen rakenteen. Katsotaan mitä niistä kehkeytyy ensi vuonna.
Toisessa ei ollut tarpeeksi vahvoja oksia jäljelle jätettäväksi. Toivon rungossa olevien silmujen tuottavan uusia ja vahvempia oksia joista voisi kehkeytyä myöhemmin satoa.


Käytän köynnöksen omia lehtiä mullan suojaamiseksi ja eristämiseksi. Lehtiä kasaantui paljon, koska köynnös oli niin suuri. Yritän hommata päälle myös muuta eristettä. Seuraavana listalla on hommata jonkin näköinen suojapeite. Paljon auttaa se, että on lasitettu parveke.
Olen alkanut harventamaan kastelukertoja ja tässä on auttanut jatkuva ilmankosteus, koska multa pysyy pidempään kosteana. Toivottavasti köynnös selviää hengissä ensi kevääseen!

Tällaista tällä kertaa parvekkeella!

- Vipu kuittaa